HAKIJALLE
Mitä logopedia on?
Logopedia on tieteenala, joka tutkii puheen, kielen ja kommunikaation häiriöitä sekä niiden hoitoa. Nimi logopedia tulee kreikan kielen sanoista ”logos” (puhe, sana) ja ”pais” (lapsi). Logopedian mielenkiinto ei nimestä huolimatta rajoitu pelkästään lasten puheen häiriöihin, vaan logopedian tutkimuksen kohteina ovat kaiken ikäiset ihmiset ja kaikki puheen, kielen ja kommunikaation osa-alueet.
Logopedian koulutusohjelmasta valmistuu filosofian maistereita, jotka valmistuttuaan voivat hakea laillistetun puheterapeutin pätevyyden. Vaikka koulutusohjelmasta valmistuu puheterapeutteja, logopedia ei ole sama asia kuin puheterapia. Logopedia on tieteenala, johon käytännön puheterapia perustuu. Tieteenä logopedia on nuori ja se tekee tiivistä monitieteellistä yhteistyötä mm. lääketieteen, psykologian, fonetiikan ja kielitieteen kanssa.
Puheterapia
Puheterapeutin työ ei ole pelkästään ärrän ja ässän opettamista lapsille, vaikka suurimmalle osalle ihmisistä juuri artikulaatioterapia saattaa olla ensimmäinen mieleen tuleva asia. Puheterapeutin vastaanotolle tulon syy voi olla esimerkiksi lapsen kielenkehityksen häiriintyminen, äännevirheet, äänihäiriöt, änkytys, aivovamman aiheuttama afasia sekä jotkin neurologiset ja psykiatriset sairaudet (esim. Parkinsonin tauti). Puheterapeutti tutkii ja hoitaa myös syömis- ja nielemisvaikeuksia sekä lapsia, joilla on huuli- ja/tai suulakihalkio.
Katso myös Puheterapeutin ominaisuudet – opetushenkilökuntamme laatima kuvaus siitä, millaisia työtehtäviä puheterapeutilla voi olla, ja millaisia ominaisuuksia työn tekemiseen tarvitaan. Huom! Nämä eivät ole logopedian koulutusohjelman pääsyvaatimuksia.
Logopedian opiskelu Helsingin yliopistossa
Kandivaihe (1–3. vuosi)
Logopedian opinnot ovat yliopisto-opinnoiksi ”koulumaiset”. Vuosikurssi etenee pääosin yhtenä ryhmänä niin, että luennoilla istuu melkein aina se sama vajaan kolmenkymmenen hengen porukka. Opiskelukavereihin on siis helppo tutustua ja heidät oppii tuntemaan pari- ja ryhmätöiden ansiosta nopeasti. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana suoritetaan logopedian perusopinnot (25 op), lääketieteen opinnot (20 op) sekä kielitieteen ja fonetiikan opinnot (15 op).
Jo pelkästään näistä kokonaisuuksista tulee yhteensä vuotuinen tavoitemäärä eli 60 opintopistettä. Oman jaksamisen mukaan edellä mainittujen lisäksi voi suorittaa esimerkiksi joitakin kieliopintoja tai psykologian perusopintoihin kuuluvia kursseja. On kuitenkin tärkeää, että ensimmäisenä opiskeluvuotena jää aikaa myös opiskelijaelämästä nauttimiseen ja yliopistoelämään integroitumiseen!
Ensimmäisenä ja toisena vuonna on hyvä varautua viettämään pitkiäkin päiviä läsnäolopakollisilla luentokursseilla. Aikataulut vaihtelevat perioditasolla, mutta ne ovat useimmiten tiedossa hyvissä ajoin etukäteen. Opetusta voi olla klo 08–19 välillä, tosin yleensä luennot sijoittuvat klo 10–16 välille. Toisena opiskeluvuotena suoritetaan suurin osa logopedian aineopinnoista (yht. 67 op, mikä jakautuu 2. ja 3. vuodelle). Lisäksi voi tehdä kieliopintoja ja psykologian kursseja oman valinnan mukaan. Kieli- ja psykologian opinnot saa siis suorittaa kandivaiheen aikana itse valitsemanaan ajankohtana (akateemiset tekstitaidot kuitenkin ennen kandiseminaaria). Logopedian kurssit muuttuvat aineopintovaiheessa sisällöltään laajemmiksi ja kurssisuorituksissa painottuvat tenttien sijaan esseet ja muut kirjalliset työt. Toinen vuosi on haastava mutta myös erityisen antoisa, sillä tällöin päästään käsiksi alamme ytimeen: puheen, kielen, äänen ja nielemisen häiriöihin. Toisen vuoden opintoihin sijoittuu paljon myös käytännönläheisiä opintoja, kuten arviointimenetelmien käytön harjoittelua, nielemistoimintojen kliinistä tutkimusta, haastatteluharjoituksia sekä ensimmäinen kliininen opintojakso.
Kolmantena opiskeluvuotena suoritetaan loput aineopinnoista ja muut vielä puuttuvat kurssit (kielet, psykologia), kaksi harjoittelua (yksi syksyllä ja toinen keväällä) sekä kandidaatintutkielmaseminaari. Harjoitteluissa pääsee näkemään ja kokemaan puheterapeutin työtä niin sanotusti kentällä eli yliopiston ulkopuolella oikeissa työpaikoissa. Tällöin alkaa todennäköisesti tottua siihen ajatukseen, että minusta tulee puheterapeutti! :) Opintojen viimeistä, pitkää harjoittelua lukuun ottamatta harjoittelupaikat etsii ja jakaa yliopiston harjoittelukoordinaattori. Niitä ei siis hankita itse, vaan sen kun odotetaan ilmoitusta, mistä oma harjoittelupaikka aukeaa. Monet harjoitteluista sijoittuvat HUS:in erikoissairaanhoitoon tai pääkaupunkiseudun perusterveydenhuollon yksiköihin, mutta harjoitteluita voi suorittaa myös esim. omalla kotipaikkakunnalla. Käytännön harkkahommien vastapainona kolmantena opiskeluvuotena keskitytään myös tieteelliseen lukemiseen ja kirjoittamiseen kandidaatintutkielmaseminaarissa. Sen tukemana opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielman, joka on meidän koulutusohjelmassamme kirjallisuuskatsaus opiskelijan itse valitsemasta aiheesta.
Vaikka opinnot onkin laitettu tiukkaan pakettiin, ja monet kurssit toimivat edellytyksenä seuraaville kursseille, on omiin opintoihin mahdollista suunnitella joustoa HOPSauksen eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla. Mikäli siis haluat suorittaa opinnot rauhallisemmassa tai nopeammassa tahdissa, on tämä myös mahdollista. Tällöin kannattaa olla yhteydessä opiskelijaneuvontaan sekä logopedian omaan koulutussuunnittelijaan.
Maisterivaihe (4.–5. vuosi)
Jos etenee niin sanotusti ”perusvauhdissa”, niin neljännen vuoden syksyllä alkaa opintojen maisterivaihe. Tällöin aikataulut ovat paljon aiempaa vapaammat ja logopeditkin pääsevät maistelemaan sitä paljon puhuttua akateemista vapautta. Neljäntenä ja viidentenä vuotena suoritetaan logopedian syventäviä opintoja (65 op) ja vapaavalintaisia opintoja (20 op). Syventäviin opintoihin kuuluu mm. metodiopintoja, gradu ja sitä tukeva seminaari sekä pidetyt logopedian erityiskysymyskurssit, jotka ovat aiheiltaan vaihtuvia, logopedian alaan liittyviä valinnaisia kursseja. Näitä on ollut vuosien varrella mm. kurssit Musiikki puheterapiassa, Kansainvälisiä näkökulmia monikielisyyteen sekä GAS-menetelmä logopedisessä viitekehyksessä. Vapaavalintaiset opinnot saavat olla oikeasti ihan mitä vaan eli tähän lokeroon voi myös hyväksilukea aiemmin suoritettuja opintoja tai esimerkiksi tuutoroinnista tai ainejärjestötyöstä ansaittuja opintopisteitä.
Neljäntenä vuotena on tavallista suorittaa myös syventävä harjoittelu, johon saa toivoa itseä kiinnostavaa häiriöaluetta. Lisäksi neljännen vuoden syksyllä valitaan oma graduaihe ja osallistutaan graduseminaariin. Monet asettavat tavoitteeksi saada gradu valmiiksi viidennen vuoden jouluun mennessä, jolloin keväällä voi suorittaa pitkän loppuharjoittelun (4 kk). Sitten onkin valmis lähtemään jatkamaan harjoituksia laillistettuna puheterapeuttina.
Toivottavasti tämä yhteenveto antoi jonkinlaisen käsityksen logopedian kandi- ja maisteriopintojen rakenteesta.
Tietoa kannattaa hakea myös yliopiston nettisivuilta: https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/logopedia
Alla lisäksi Logopedian koulutusohjelmien vuosien 2020–2023 opetussuunnitelmat
Kandi OPS:
Maisteri OPS:
https://studies.helsinki.fi/sites/default/files/inline-files/LOGM-OPS%202020-2023_14.5.2020.pdf
