HAKIJALLE
Mitä logopedia on?
Logopedia on tieteenala, joka tutkii puheen, kielen ja kommunikaation häiriöitä sekä niiden hoitoa. Nimi logopedia tulee kreikan kielen sanoista ”logos” (puhe, sana) ja ”pais” (lapsi). Logopedia ei nimestä huolimatta rajoitu pelkästään lasten puheen häiriöihin, vaan logopedian tutkimuksen kohteina ovat kaikenikäiset ihmiset ja kaikki puheen, kielen ja kommunikaation
osa-alueet.
Logopedian koulutusohjelmasta valmistuu filosofian maistereita, jotka valmistuttuaan voivat hakea laillistetun puheterapeutin pätevyyden. Vaikka koulutusohjelmasta valmistuu puheterapeutteja, logopedia ei ole sama asia kuin puheterapia. Logopedia on tieteenala, johon käytännön puheterapia perustuu. Tieteenalana logopedia on nuori ja tekee tiivistä monitieteellistä yhteistyötä mm. lääketieteen, psykologian, fonetiikan ja kielitieteen kanssa.
Puheterapia
Puheterapeutin työ ei ole pelkästään ärrän ja ässän opettamista lapsille, vaikka suurimmalle osalle ihmisistä juuri artikulaatioterapia saattaa tulla ammatista ensimmäisenä mieleen. Puheterapeutin vastaanotolle tulon syy voi olla esimerkiksi lapsen kielenkehityksen häiriintyminen, äännevirheet, äänihäiriöt, änkytys, aivovamman aiheuttamat puheentuoton häiriöt sekä jotkin neurologiset ja psykiatriset sairaudet. Puheterapeutti tutkii ja hoitaa myös syömis- ja nielemisvaikeuksia sekä lapsia, joilla on huuli- ja/tai suulakihalkio.
Katso myös Puheterapeutin ominaisuudet – opetushenkilökuntamme laatima kuvaus siitä, millaisia työtehtäviä puheterapeutilla voi olla, ja millaisia ominaisuuksia työn tekemiseen tarvitaan.
Huom! Nämä eivät ole logopedian koulutusohjelman pääsyvaatimuksia.
Logopedian opiskelu Helsingin yliopistossa
Kandivaihe (1–3. vuosi)
Logopedian opinnot ovat yliopisto-opinnoiksi koulumaiset. Vuosikurssi etenee pääosin yhtenä ryhmänä niin, että luennoilla istuu melkein aina se sama vajaan kolmenkymmenen hengen porukka. Opiskelukavereihin on siis helppo tutustua ja heidät oppii tuntemaan pari- ja ryhmätöiden ansiosta nopeasti. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana suoritetaan logopedian perusopinnot (25 op), lääketieteen opinnot (10 op) sekä kielitieteen ja fonetiikan opinnot (15 op).
Jotta vuotuinen opintopisteiden tavoitemäärä eli 60 noppaa tulee täyteen, voit edellä mainittujen lisäksi suorittaa esimerkiksi kieliopintoja (tutkinnossa pakollisena 10 op), psykologian sivuainekokonaisuutta (15 op) tai vapaavalintaisia opintoja (14 op). Ylärajaa suoritetuille opinnoille ei sinänsä ole. On kuitenkin tärkeää, että ensimmäisenä opiskeluvuotena jää aikaa myös opiskelijaelämästä nauttimiseen ja yliopistoelämään integroitumiseen!
Ensimmäisenä ja toisena vuonna on hyvä varautua viettämään pitkiäkin päiviä läsnäolopakollisilla luentokursseilla. Aikataulut vaihtelevat perioditasolla, mutta ne ovat useimmiten tiedossa hyvissä ajoin etukäteen. Opetusta voi olla klo 8–19 välillä, tosin yleensä luennot sijoittuvat klo 10–16 välille. Toisena opiskeluvuotena suoritetaan suurin osa logopedian aineopinnoista (yht. 73 op, mikä jakautuu 2. ja 3. vuodelle). Logopedian kurssit muuttuvat aineopintovaiheessa sisällöltään laajemmiksi ja kurssisuorituksissa painottuvat tenttien sijaan esseet ja muut kirjalliset työt. Toinen vuosi on haastava mutta myös erityisen antoisa, sillä tällöin päästään käsiksi alamme ytimeen: puheen, kielen, äänen ja nielemisen häiriöihin.
Kolmantena opiskeluvuotena suoritetaan loput aineopinnoista ja muut vielä puuttuvat kurssit (kielet, psykologia), kaksi harjoittelua, yksi syksyllä ja toinen keväällä, sekä kandidaatintutkielmaseminaari. Harjoitteluissa pääsee näkemään ja kokemaan puheterapeutin työtä kentällä eli yliopiston ulkopuolella terveydenhuollon eri sektoreilla. Tällöin alkaa todennäköisesti tottua siihen ajatukseen, että minusta tulee puheterapeutti!
Opintojen viimeistä, pitkää harjoittelua lukuun ottamatta harjoittelupaikat etsii ja jakaa yliopiston harjoittelukoordinaattori. Monet harjoitteluista sijoittuvat HUS:in erikoissairaanhoitoon tai pääkaupunkiseudun perusterveydenhuollon yksiköihin, mutta harjoitteluita voi suorittaa myös esim. omalla kotipaikkakunnalla. Käytännön harkkahommien vastapainona kolmantena opiskeluvuotena keskitytään myös tieteelliseen lukemiseen ja kirjoittamiseen kandiseminaarissa. Sen tukemana opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielman, joka on meidän koulutusohjelmassamme yksilötyönä tehtävä kirjallisuuskatsaus opiskelijan itse valitsemasta aiheesta.
Vaikka opinnot onkin laitettu tiukkaan pakettiin, ja monet kurssit toimivat edellytyksenä seuraaville kursseille, on omiin opintoihin mahdollista suunnitella joustoa HOPSauksen eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla. Mikäli siis haluat suorittaa opinnot rauhallisemmassa tai nopeammassa tahdissa, on tämä myös mahdollista. Tällöin kannattaa olla yhteydessä opiskelijaneuvontaan sekä logopedian omaan koulutussuunnittelijaan.
Maisterivaihe (4.–5. vuosi)
Jos etenee ”perusvauhdissa”, neljännen vuoden syksyllä alkaa opintojen maisterivaihe. Maisterissa suoritetaan logopedian syventäviä opintoja (60 op) ja vapaavalintaisia opintoja (25 op). Syventäviin opintoihin kuuluu mm. metodiopintoja, pro gradu ja sitä tukeva seminaari sekä pidetyt logopedian erityiskysymyskurssit, jotka ovat aiheiltaan vaihtuvia, logopedian alaan liittyviä valinnaisia kursseja. Vapaavalintaiset opinnot saavat olla oikeasti ihan mitä vaan, eli tähän lokeroon voi myös hyväksilukea aiemmin suoritettuja opintoja tai esimerkiksi tuutoroinnista tai ainejärjestötyöstä ansaittuja opintopisteitä.
Neljäntenä vuotena on tavallista suorittaa myös syventävä harjoittelu, johon saa toivoa itseä kiinnostavaa häiriöaluetta. Lisäksi neljännen vuoden syksyllä valitaan oma graduaihe ja osallistutaan graduseminaariin. Monet asettavat tavoitteeksi saada gradu valmiiksi viidennen vuoden jouluun mennessä, jolloin keväällä voi suorittaa pitkän loppuharjoittelun (4 kk). Kun maisteritutkinto on paketissa, ainoa este sinun ja puheterapeutin uran välissä on Valviran laillistus!
